Kynttilä luo valoaan
pimeän tuvan keskelle.
Se jakaa omaa loistettaan
sekä lapselle että leskelle.
Ei halua leski kynttilää,
ei lapsi omaa, ei.
Ei myöskään halunnut pimeää,
siispä kynttilä sen poies vei.
Muistoksi isän rakkaan,
joka pois jo mennyt on.
Lisäävät puita takkaan,
ajatellen, on joulu lauluton.
Ja vain kaksin,
lapsi ja leski
jouluaan viettävät kummaa.
Kun muita ei ole, eikä muita myöskään tule,
valaisevat tupaa tummaa.
Rauhallista Joulua! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti