Askeleet
yksinäiset askeleet
musiikin liidättämät
osin viivyttelevät
optimistisen odottelevat
kuin kuuntelevana
realistisen toteavat
yksin
ajatukset
kuun loisteessa
peilaamina
kohottavat siipensä
liitävät
sinne kauas.
Minne? Kysytään.
Sinne.
Tiedät kyllä.
Tänään en jaksanut
odottaa iltaan.
Ulkoilma oli vetänyt
puoleensa aamusta
asti.
Lähdin siis ajatuksineni
turhia ajattelematta taas
talsimaan hengittäen
tuulettumaan
nauttimaan.
Varjon ulkopuolella
lämpö
valkoisen harson
heikentämänä
lempeänä
lämmitti mieltä
lämmitti ajatukset.
Olit taas tietämättäsi
mukana
kävelyseurana
hyvinvointiani parantamassa
tunnelmaa nostamassa
vain valkohuntuinen
sinitaivas
rajana.
