Metsästin sieniä

Kultaa ja hoppeeta

Kastehelmet muodostivat helminauhan

kauniimman kuin kukaan koskaan on tehnyt.

Seurasin hämähäkin leikkiä

kastehelmillä.

Sumun keskellä

ennen seitsemää aamulla. 

Huomasin syksyn olevan tulossa.

 Ilta-auringon säteiden

kultaamassa pellossa

muistelin mennyttä kesää.

Vailla ilta-aurinkoa.

Koulutielle oli taas astuttava

mieli täynnä niin suurta rakkautta

kesän ihmisiä kohtaan.

Kuuntelin sydämeni laulua

kiitoksesta.

Maistuu

Kesä tuoksuu 

mansikalle, 

lämmölle, 

kukkasille,

ilolle,

ruoholle,

auringolle,

suloiselle.

Ja vielä vähä mustikalle.

Kurotan käteni

Kurotan käteni kohti tähtiä.

Yritän saada niistä jonkun kiinni.

En saa kiinni tähtiä.

Saan muutaman ystävän,

jotka loistavat tähtien lailla

vierelläni.

Nam, kesä

Kuinkaha moni on joskus kirjottanu kesästä?

Lasketaanko?

No höh ehkä jokkaine on joskus joutunu/saanu kirjottaa ihanasta vuodenajastamme kesästä.

Kesän ihania asioita:

Siis kaikkihan rakastaa ihania itikoita, kärpäsiä, ampiaisia, paarmoja, mäkäräisiä...

No höh, pittäähä linnuillaki olla ruokaa.

Ihanat ukkosmyrskyt: eka koko päivä hirveen painostavvaa, helteet ja päänsärky, sitte vaa mennee iha pimmeeks, tummansinisiä pilviä taivas täynnä ja ku ruppee satamaa nii sitte myös sattaa. Ja paljo.

Ihana mennä ulos katokseen kuuntelemmaa sadetta ja ukkosta, ihhailemmaan salamointia ja viettämään laatuaikaa itikoitten kans. Namnam.

Musta tuntuu että kesällä lihhoo iha hirveesti ku koko aja vaa syyvää kaikkee: jäätellöö, kaike maaliman rilliruokia, ruokaa ylleensäkki, sitte ku marjakausi alkaa nii hirveesti marjoja ja niitten kans jäätellöö.. Ja koska kesällä on aikaa leipookki nii makiaa tullee syötyä iha liikaa. Uhh..

Uimine, järvessä lillumine, soutelu, onginta, lauttailu, laiturilla loikoilu, oispa jo lämmin..

Kesällä on nii mukava kuvata! Tullee huomattavasti parempia kuvia ku talvella, ku on valosaa!<3

Teltassa nukkumine on oikeesti rentoo, paitsi jos on ääliö katti, joka hyppii teltan seiniä vaste ja pöllöilee muutenki. Pöhkö.

Kavereijje kans on myös iha jees olla kesällä, vaikka mennä tyynysotista johonki tai lähtä keskiyöllä pärtsäilee ykskenkäsenä hiekkatielle, suosittelen lämpimästi.

Itkettää

Itkemine on vaa nii helpottavvaa. Ruppeen varmaa aina itkee jos joku lähellä itkee. Nyt oon itkeny semmosen vajjaan tunnin vaa siks että on nii ihania ystäviä. Itkin paljo ku koulu loppu.
 Itken sillo jos oon jossaki vaikka viikonlopun ja sitte se viikonloppu loppuu. Yks ihana leiriviikonloppu itkin joka päivä. Itkin siks ku olin yksinäinen (tosin en yksin). Itkin siks ku en ollu ennää yksin ja oli nii ihanaa. Itkin siks ku se loppu ja olin itkeny muutenki nii paljon.
Jos mulla on joskus huono olo tai sattuu johonki nii on vaikeeta kertoo sitä kellekkää ilman että rupian itkee. En vaa tiiä miks.
Itken välillä siks ku pelottaa että jollekki läheiselle sattus jotaki. Mua ruppee itkettää jos joku sannoo mua ihanaks koska mun on vaikeeta ymmärtää että joku voi aatella sillee. Sitäkää en tiiä että miks. Mulle on vaa jostaki tullu varmaa pienenä alitajuntaan joku ajatus etten mää olis koskaan sillai kaunis tai ihana. Ehkä omasta mielestä vaa semmone sopiva.
Mutta se riittää mulle mikä oon.
Jos ajatellaan positiivisesti, on ihana että omistaa tunteet. Olisi kamalaa olla tunteeton.

Tiivistä tekstiä eikä kuvia, itketäänkö vielä vähäsen?