Lapsuuteni takapihalla
asui keijuja.
Niiden kauniit kodit
pajukoissa
ojan yllä
olivat täynnä aarteita
ja salaisuuksia.
Lapsuuteni takapihalla
asui haltioita.
Niitä nauravia
ja kilttejä olentoja,
jotka kertoivat
kesäiltojen hämärässä
salaisuuksia.
Vietin lapsuuteni takapihalla
erään illan
tässä lähiaikoina.
Keijujen asunnot
olivat nyt vanhempia,
haltijoiden kuiskaukset
hieman hiljaisempia,
mutta silti kaikki
oli kuten ennen.
Lapsuuteni takapiha
kertoi minulle
keijuista ja haltijoista.
Miten kauniita
ne molemmat ovat,
ja miten minäkin voisin olla
kuten ne.
Lapsuuteni takapihalla
minäkin voin olla keiju tai haltia.
Lapsuuteni leikkimaailmassa,
missä kaikki
olivat ystäviä,
ja missä kerrottiin
salaisuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti