Jostaki syystä mulle tuli tässä yks päivä semmonen olo, että ois siisti testata soittaa järven rannassa.
No pyysimpä sitte veljen mukkaa kuvvaamaan aurigonlaskua, ja ajeltiin viulun ja kameran kanssa parin kilsan päähän tuolle laiturille, mihi hyvi näkkyy auringonlasku. Mulla oli kerrassaan mainio asu, ruskee mekko, punaset kollarit, rikkinäiset lenkkarit ja viululaukku selässä.
Oli kyllä oikeesti hienoo soittaa, ku ääni kanto nii kauas, menisin uuvestaanki.
Ja ei nuo kuvatkaan rumia oo, iha älyttömän hieno oli se auringonlasku.
Mietin myös, mitähä ihmiset aattelis, jos menis isolle tielle ja kävelis sen reunaa ja soittas samalla..
Jos joskus testais.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti